Colorado Truck

Valmistaja: Trefl Puzzle
Paloja: 1000

Palapeliharrastukseni suurimmaksi hidastajaksi on viime aikoina muodostunut, yllättävää kyllä, sää. Pokkarikameralla ei saa hyviä kuvia, jos ulkona ei ole kunnolla valoisaa. Salamasta ei ole apua, koska se heijastuu palapelin pinnasta, ja kodin tavalliset valot ovat aivan liian himmeitä.

Colorado Truck oli valmis jo marraskuun lopulla, mutta aurinko ei paistanut viikkoihin. Valoisan pakkassään alettua tuli muita vastoinkäymisiä. Kamera hajosi, kun otin sillä kuvia ollessani luistelemassa. Samassa rytäkässä hajosi myös oikean käden värttinäluu. Kamera-asia on nyt hoidettu kuntoon, ja käsikin on paranemassa.

Pidin kovasti tämän palapelin tekemisestä. Marraskuun harmaudessa oli virkistävää katsoa kirkasväristä rekkaa kuumassa auringossa lämpimän ilmaston maisemassa. Samalla tuli haaveiltua automatkasta itärannikolta Kaliforniaan.

Toisistaan selvästi erottuvat värialueet tekivät Colorado Truckista helpon palapelin. Vain taivaassa ja harmaassa tiessä oli kohtia, joissa piti turvautua palojen systemaattiseen kokeilemiseen. Muissa palapelin osissa palassa olevasta kuvasta pystyi hyvin päättelemään, mihin se kuuluu.

Sain Colorado Truckin valmiiksi nopeasti, sen kokoamiseen meni muutama päivä. Mahdollista palapelintekoaikaa ei vuorokaudessani ole kovin paljon. Lähinnä illalla yhdeksän jälkeen, jos pakollisia kotihommia ei ole, ja pari tuntia iltapäivällä, jos vauva sattuu nukkumaan pitemmät päiväunet eikä monia lyhyitä.

Joululahjaksi en tänä vuonna saanut yhtään palapeliä mutta hyllyssä odottaa kolme itse hankittua. Saatuani tämän nyt vihdoin dokumentoitua voin aloittaa uuden. Ja se on erityisen mukavaa, kun kausi on huippukohdassaan!

La Tentation de Saint Antoine

Valmistaja: Ricordi Arte
Paloja: 1000

Jos minun pitäisi nimetä yksi suosikkitaitelija, se olisi Salvador Dalí. Olen ehkä nähnyt riittävästi painajaisia ja outoja unia tavoittaakseni oikean tunnelman. Joka tapauksessa useimpia Dalín maalauksia voisin vaan tuijottaa tuijottamasta päästyäni.

La Tentation de Saint Antoineakin olen tuijottanut, se oli julisteena ensimmäisen opiskelijakämppäni seinällä Itä-Pasilassa. Muillekin julisteen kuva oli näemmä jäänyt mieleen, sain tämän tuhatpalaisen palapelin joululahjaksi viime vuonna.

Tästä Dalín maalauksesta pääasiallinen mielikuvani oli autiomaan ja taivaan avaruus, minkä vuoksi odotin palapelin olevan hankala. Sitä se ei kuitenkaan ollut. Kun La Tentation de Saint Antoinea tarkasteli palapelinä, kuvassa olikin paljon helposti paikannettavia yksityiskohtia, ja taivaassa ja maassa lukuisia eri sävyjä ja pitkiä viivoja. Monta kertaa kävi niin, että kun otin palan käteeni, laitoin sen intuitiivisesti suoraan oikeaan kohtaan. Tätä auttoi se, että palat olivat persoonallisen muotoisia eivätkä sopineet kuin omille oikeille paikoilleen.

Erityisen mieluisan kuvan lisäksi tässä palapelissä oli toinenkin merkillepantava seikka: palapelilaatikko avautui karkkiaskin tapaan sivusta! Kyse ei ole pelkästä makuasiasta. Ainakin minulla on tapana käyttää laatikon pohja- ja kansiosaa palojen lajitteluun, etsimiseen ja säilyttämiseen. Mutta ehkä niihin tarkoituksiin on olemassa kehittyneempiäkin välineitä?

Pedro

Valmistaja: Selecta Puzzle
Paloja: 1000

Toinen nalleaihe menneisyydestä. Pedron olen tehnyt muutaman kerran ennenkin, mikä näkyi siinä, ettei paloja tarvinnut paljon analysoida. Vaikka edellisistä kerroista on vuosia, muistin yllättävän hyvin, mihin kohtaan palat noin suunnilleen kuuluivat. Kokoaminen eteni nopeasti ja oli kivaa, vaikka nykyisin söpöt pehmolelut eivät erityisemmin liikuta eivätkä varsinkaan herätä täysimääräisessä käytössä olevaa hoivaviettiä.

Muutamat palapelit tehneenä täytyy todeta, että harrastukseen sopivaa valaistusta ei ole ihan helppo järjestää. Tavallisten kotilamppujen valossa on vaikea erottaa värien pienimpiä sävyeroja, ja kokoaminen sujuu usein paremmin päivänvalossa. Toisaalta liian voimakas ja suora valo on myös hankala, kun valo heijastuu palojen pinnasta. En ole keksinyt tähän muuta ratkaisua kuin että paloja ja peliä täytyy välillä tihrustaa eri suunnista, niin heijastukset osuvat eri kohtiin. Pedron värialueet erottuivat toisistaan kuitenkin sen verran selkeästi, että epätäydelliset valo-olosuhteet eivät haitanneet kokoamista.

Heijastusongelmien lisäksi katsontakulman vaihtaminen auttaa usein myös siihen, jos palapelin eteneminen on jumiutunut eikä paloille tunnu löytyvän oikeita paikkoja. Sama saattaa toki päteä elämässä ylipäänsä, mutta ei siitä nyt sen enempää.

Teddy-bears' wedding day

Valmistaja: Ravensburger
Paloja: 500

Edellisen palapelin uuvuttamana halusin seuraavaksi tehdä jotain helppoa ja Teddy-bears' wedding day oli hyllyssä valmiina. Hankin sen muistaakseni vuonna 2003, ja olen tehnyt sen jonkun kerran ennenkin.

Nallehäät oli varsin vaivaton puuha. Sen lisäksi, että paloja on vain 500, jokainen pala on muodoltaan uniikki. Ei siis tarvinnut arvuutella, onko pala varmasti oikeassa kohdassa. Paljon yksityiskohtia sisältävä kuvakin teki kokoamisen helpoksi, koska palan väristä pystyi melko tarkasti päättelemään, mihin pala kuului.

Aikaa Teddy-bears' wedding day:n kokoamiseen meni kuutisen tuntia, ja sain sen valmiiksi jo maaliskuussa, vaikka päivitänkin blogia vasta nyt. Nallejen jälkeen palapeliharrastus on ollut levossa, mutta nyt olisi taas tarkoitus aktivoitua, kun joulukin lähestyy. En varmaan ole ainoa, jolla palapelien teko yhdistyy erityisesti jouluun.

Djenne, Mali

Valmistaja: MB
Paloja: 1008

Djenne, Mali on MB:n National Geograpic -sarjaa, josta olen jo aiemmin tehnyt yhden. Valokuvamaisen vaikutelman saamiseksi kuva on painettu sille puolelle, joka tavallisesti on palapelin nurja puoli.

Valitsin juuri tämän palapelin, koska sen kuva on hieno, mutta erityisesti siksi, että se näytti vaikealta. Vaikea se olikin. Reunojen lisäksi ainoa nopeasti sujunut kohta oli rakennuksen ja taivaan raja. Taivaan jälkeen tein puun ja pensaan lehvistöt. Näiden jälkeen tekemättä oli vielä suurin osa palapelistä, ja pöydällä iso kasa hyvin saman sävyisiä paloja. Palojen väristä ja muodosta ei suurimmaksi osaksi ollut apua sijaintia pohtiessa, vaan homma eteni puhtaana sisulajina, systemaattisesti kokeillen.

Aloitin Djennen vähän ennen joulua. Ajattelin, että loman aikana ehtisin hyvin keskittyä sen tekemiseen. Joulu ei kuitenkaan riittänyt, ehkä osittain siksi, että parin viinilasillisen nauttiminen heikentää palapelivirettäni selvästi. Asiassa on tietenkin tervehenkinen puolensa. Välillä olen ollut vesilinjalla ihan vain sen takia, että palapelin tekeminen varmasti sujuu.

Palapeliä kootessani en paljonkaan pohtinut kuvan aihetta. Sattui kuitenkin hauskasti, kun Helsigin Sanomien matkailusivuilla oli tammikuun lopulla juttu Malista. Siitä opin, että Djenne on maailman suurin savirakennus ja sitä käytetään moskeijana.