Jungle White Tiger

Valmistaja: Educa
Paloja: 1000

Jungle White Tiger odotti hyllyn päällä valmiina pari kuukautta, ennenkuin sain julkaistua työn tuloksen. Blogin päivittäminen näyttää olevan tylsempi puoli tätä harrastusta, mutta pysyn kuitenkin siinä päätöksessä, että en aloita uutta palapeliä ennenkuin edellinen on dokumentoitu. Palapelien tekeminen on mukavaa, mutta tekemisen mielekkyyttä lisää se, että siitä jää myös pysyvämpi jälki.

Jungle White Tiger on viimeinen niistä palapeleistä, jotka olen tehnyt ensimmäisen kerran jo vuosia sitten ja nyt uudestaan blogia varten. Kaikki elämän aikana tekemäni isot, yli viidensadan palan palapelit ovat nyt täällä! Jungle White Tiger oli siskoni hankinta joulupalapeliksi joskus vuosituhannen vaihteen paikkeilla. Itse en varmaan olisi valinnut tällaista kuvaa, en erityisemmin pidä kyberrealismista tyylilajina.

Jungle White Tiger oli yllättävän hankala koota. Vaikka kuvassa on paljon yksityiskohtia ja monia värejä, palat olivat kuitenkin melko samanlaisia. Palapelissä oli monta kohtaa, joiden tekeminen eteni vain systemaattisella palojen kokeilemisella. Tekemisen rasittavuutta lisäsi myös mahdollisuus, että paloja olisi vuosien varrella hukkunut. Kaikki palat olivat kuitenkin tallella, mitä voi oikeastaan pitää pienenä ihmeenä.

Miró: Carnaval d'Arlequí, 1924-1925

Valmistaja: Art Stones
Paloja: 1000

Koska tavallisten kauppojen palapelivalikoima on melko suppea, olen pari kertaa tilannut palapelejä www.puzzle-portal.comista. Valinnanvaraa riittää, ja tuotteet ovat pääosin vastanneet odotuksia. Hinnatkaan eivät ole pahat, mutta toimituskulut ovat sellaiset, että yhdellä kertaa kannattaa tilata useampi palapeli.

Vaikka suurimmaksi osaksi olen ollut tyytyväinen puzzle-portal.comiin, Harlekiinin karnevaalit oli pettymys. Päin vastoin kuin nettikaupan kuvassa olevassa Ricordi Arten vastaavassa palapelissä, paketista paljastuneessa Art Stonesin versiossa värit olivat nuhjuiset ja kellertävät. Koska olin valinnut Harlekiinin karnevaalit nimenomaan siksi, että saisin katsella kuvaa, jossa on paljon kirkkaita ja voimakkaita värejä, tekeminen ei ollut erityisen mukavaa. Lisäksi laatikon kannessa olevan kuvan värit olivat eri sävyiset kuin itse palapelissä, mikä ei haitannut tekemistä, mutta kertonee Art Stonesin laatutasosta. Harlekiinin karnevaalit tuli valmiiksi nopeasti, koska kuva oli helppo ja yksityiskohtia paljon.

Olen viime aikoina miettinyt, mitä käytetyille palapeleille voisi tehdä. Joitakin suosikkeja aion säästää, mutta useimpia tuskin viitsin tehdä uudestaan. Yleensä annan tarpeettomaksi tulleita tavaroita esimerkiksi Fida lähetystorille tai Pelastusarmeijalle. Palapeli on luultavasti kuitenkin hankala kirpputoritavara, koska ostaja ei voi tietää, ovatko kaikki palat tallella. Itse en ainakaan ottaisi riskiä, että muutama pala puuttuu ja luulen, että monet palapelien ystävät ovat samoilla linjoilla.

Journey by the Sea - A trip with an ocean view

Valmistaja: Falcon (de luxe)
Paloja: 1000

Tämä palapeli oli rasittava urakka. En tarkkaan tiedä miksi, olenhan tehnyt paljon vaikeampiakin, esimerkiksi Fig roots over Angkor Wat ja Djenne, Mali. Ehkä vain yllätyin, kun monia yksityiskohtia sisältävän kuvan paloista suurin osa olikin ruskeanharmaita ja palojen sijaintia oli hankala hahmottaa.

Meri ja veneet oli ainoa helposti syntynyt kohta, muuten Journey by the Sea oli aikamoista tahkoamista. Onnistuin tekemään kunnon virheenkin, jollaista ei ole koskaan aikaisemmin sattunut. Arvioin väärin punaisten junavaunujen paikan suhteessa palapelin yläosaan, minkä seurauksena koko ylin kolmannes rakentui viitisen senttiä liian oikealle! Vasta kun palapelia oli jäljellä noin viidesosa, sain yläosan kohdalleen.

Kokoamisen rasittavuuteen saattoi vaikuttaa myös se, etten erityisemmin pitänyt kuvasta. Tavallisesti valitsen palapelini ajan kanssa ja mietin, mikä kuva olisi kiva tehdä. Journey by the Sea oli sen sijaan heräteostos, jonka nappasin joulukuussa lelukaupan hyllystä muilla asioilla ollessani. Ajattelin, että vanhoja junia olisi hauska koota, kun ne kiinnostavat minun lisäkseni myös perheen lapsia. Palapeliä tehdessä junat olivat kuitenkin paljon pienemmässä osassa kuin kannen kuvan perusteella olin ajatellut. Valmiissa palapelissä katse kiinnittyy taas juniin, vaikka oikeastaan suurin osa kuvasta on jotain muuta.

Colorado Truck

Valmistaja: Trefl Puzzle
Paloja: 1000

Palapeliharrastukseni suurimmaksi hidastajaksi on viime aikoina muodostunut, yllättävää kyllä, sää. Pokkarikameralla ei saa hyviä kuvia, jos ulkona ei ole kunnolla valoisaa. Salamasta ei ole apua, koska se heijastuu palapelin pinnasta, ja kodin tavalliset valot ovat aivan liian himmeitä.

Colorado Truck oli valmis jo marraskuun lopulla, mutta aurinko ei paistanut viikkoihin. Valoisan pakkassään alettua tuli muita vastoinkäymisiä. Kamera hajosi, kun otin sillä kuvia ollessani luistelemassa. Samassa rytäkässä hajosi myös oikean käden värttinäluu. Kamera-asia on nyt hoidettu kuntoon, ja käsikin on paranemassa.

Pidin kovasti tämän palapelin tekemisestä. Marraskuun harmaudessa oli virkistävää katsoa kirkasväristä rekkaa kuumassa auringossa lämpimän ilmaston maisemassa. Samalla tuli haaveiltua automatkasta itärannikolta Kaliforniaan.

Toisistaan selvästi erottuvat värialueet tekivät Colorado Truckista helpon palapelin. Vain taivaassa ja harmaassa tiessä oli kohtia, joissa piti turvautua palojen systemaattiseen kokeilemiseen. Muissa palapelin osissa palassa olevasta kuvasta pystyi hyvin päättelemään, mihin se kuuluu.

Sain Colorado Truckin valmiiksi nopeasti, sen kokoamiseen meni muutama päivä. Mahdollista palapelintekoaikaa ei vuorokaudessani ole kovin paljon. Lähinnä illalla yhdeksän jälkeen, jos pakollisia kotihommia ei ole, ja pari tuntia iltapäivällä, jos vauva sattuu nukkumaan pitemmät päiväunet eikä monia lyhyitä.

Joululahjaksi en tänä vuonna saanut yhtään palapeliä mutta hyllyssä odottaa kolme itse hankittua. Saatuani tämän nyt vihdoin dokumentoitua voin aloittaa uuden. Ja se on erityisen mukavaa, kun kausi on huippukohdassaan!

La Tentation de Saint Antoine

Valmistaja: Ricordi Arte
Paloja: 1000

Jos minun pitäisi nimetä yksi suosikkitaitelija, se olisi Salvador Dalí. Olen ehkä nähnyt riittävästi painajaisia ja outoja unia tavoittaakseni oikean tunnelman. Joka tapauksessa useimpia Dalín maalauksia voisin vaan tuijottaa tuijottamasta päästyäni.

La Tentation de Saint Antoineakin olen tuijottanut, se oli julisteena ensimmäisen opiskelijakämppäni seinällä Itä-Pasilassa. Muillekin julisteen kuva oli näemmä jäänyt mieleen, sain tämän tuhatpalaisen palapelin joululahjaksi viime vuonna.

Tästä Dalín maalauksesta pääasiallinen mielikuvani oli autiomaan ja taivaan avaruus, minkä vuoksi odotin palapelin olevan hankala. Sitä se ei kuitenkaan ollut. Kun La Tentation de Saint Antoinea tarkasteli palapelinä, kuvassa olikin paljon helposti paikannettavia yksityiskohtia, ja taivaassa ja maassa lukuisia eri sävyjä ja pitkiä viivoja. Monta kertaa kävi niin, että kun otin palan käteeni, laitoin sen intuitiivisesti suoraan oikeaan kohtaan. Tätä auttoi se, että palat olivat persoonallisen muotoisia eivätkä sopineet kuin omille oikeille paikoilleen.

Erityisen mieluisan kuvan lisäksi tässä palapelissä oli toinenkin merkillepantava seikka: palapelilaatikko avautui karkkiaskin tapaan sivusta! Kyse ei ole pelkästä makuasiasta. Ainakin minulla on tapana käyttää laatikon pohja- ja kansiosaa palojen lajitteluun, etsimiseen ja säilyttämiseen. Mutta ehkä niihin tarkoituksiin on olemassa kehittyneempiäkin välineitä?

Pedro

Valmistaja: Selecta Puzzle
Paloja: 1000

Toinen nalleaihe menneisyydestä. Pedron olen tehnyt muutaman kerran ennenkin, mikä näkyi siinä, ettei paloja tarvinnut paljon analysoida. Vaikka edellisistä kerroista on vuosia, muistin yllättävän hyvin, mihin kohtaan palat noin suunnilleen kuuluivat. Kokoaminen eteni nopeasti ja oli kivaa, vaikka nykyisin söpöt pehmolelut eivät erityisemmin liikuta eivätkä varsinkaan herätä täysimääräisessä käytössä olevaa hoivaviettiä.

Muutamat palapelit tehneenä täytyy todeta, että harrastukseen sopivaa valaistusta ei ole ihan helppo järjestää. Tavallisten kotilamppujen valossa on vaikea erottaa värien pienimpiä sävyeroja, ja kokoaminen sujuu usein paremmin päivänvalossa. Toisaalta liian voimakas ja suora valo on myös hankala, kun valo heijastuu palojen pinnasta. En ole keksinyt tähän muuta ratkaisua kuin että paloja ja peliä täytyy välillä tihrustaa eri suunnista, niin heijastukset osuvat eri kohtiin. Pedron värialueet erottuivat toisistaan kuitenkin sen verran selkeästi, että epätäydelliset valo-olosuhteet eivät haitanneet kokoamista.

Heijastusongelmien lisäksi katsontakulman vaihtaminen auttaa usein myös siihen, jos palapelin eteneminen on jumiutunut eikä paloille tunnu löytyvän oikeita paikkoja. Sama saattaa toki päteä elämässä ylipäänsä, mutta ei siitä nyt sen enempää.

Teddy-bears' wedding day

Valmistaja: Ravensburger
Paloja: 500

Edellisen palapelin uuvuttamana halusin seuraavaksi tehdä jotain helppoa ja Teddy-bears' wedding day oli hyllyssä valmiina. Hankin sen muistaakseni vuonna 2003, ja olen tehnyt sen jonkun kerran ennenkin.

Nallehäät oli varsin vaivaton puuha. Sen lisäksi, että paloja on vain 500, jokainen pala on muodoltaan uniikki. Ei siis tarvinnut arvuutella, onko pala varmasti oikeassa kohdassa. Paljon yksityiskohtia sisältävä kuvakin teki kokoamisen helpoksi, koska palan väristä pystyi melko tarkasti päättelemään, mihin pala kuului.

Aikaa Teddy-bears' wedding day:n kokoamiseen meni kuutisen tuntia, ja sain sen valmiiksi jo maaliskuussa, vaikka päivitänkin blogia vasta nyt. Nallejen jälkeen palapeliharrastus on ollut levossa, mutta nyt olisi taas tarkoitus aktivoitua, kun joulukin lähestyy. En varmaan ole ainoa, jolla palapelien teko yhdistyy erityisesti jouluun.